Le parole lontane [Finnish translation]

Hengität minua kuin ilmaa

sinä päivänä, jona kätken sinut

lauseisiin, joita et kuule

erehdyit rakastamaan minua ikään kuin

maailma olisi huomenna sama kuin eilen

anna minun uskoa, että tämä oli totta

ahdistus kasvaa ja nielen katkeria kyyneleitä

ole kiltti ja anna minun kadota mereen

ne sanat jostain kaukaa, haluaisin huutaa ne sinulle

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta

aika polttaa pois kaikki sivut, joilla sinut mainitaan

itketään yhdessä auringossa, kunnes tulee sade

joka vie pois ne ehkä turhatkin sanat

jotka laulamme yhdessä olemalla aivan hiljaa

vie minut jo kotiin, talvi pelottaa ja jalkani alkavat pettää

etkö näe kuinka palelen

Marlena, vie minut kotiin, hymysi on ihmeellinen

mutta jos menetän sinut nyt, en näe enää eteeni

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta, niin kaukaiselta

sillä tunnut niin kaukaiselta

hengität minua kuin ilmaa

sinä päivänä, jona kätken sinut

lauseisiin, joita et kuule