Surusilmäinen kauneus

Mä seison pysäkillä ja tapan aikaa

En mä sitä tapa vaan se minut tappaa

Rakkaani luo yhä kyytiä odotan

Ruudulta huutava rumuus lyö silmiin

Mä tahtoisin aikaani unohtaa

Tahtoisin paeta, päästä niin kauas

Kun viisaus on kadonnutta valuuttaa

Ja totuus on lonkalta ammuttu laukaus

Ja missä se kauneus on

Missä surumieliset silmät

Missä se kauneus on

Anna mulle typeriä runoja, aikaa

Anna mulle ontuva laupeus

Anna mulle divareiden pinojen alta

Pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus

Se pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus

Kuka täällä maatansa rakastaa

Kuka sitä repii ja hyvän tappaa

Kun ahneus on pakenevaa valuuttaa

Ja totuus on vasurilla ammuttu laukaus

Kivi on kolmas auringosta

Ja vedellä on muisti

Tien liikkeessä laulu syntyy

Ja yhtyy tuhansien, tuhansien, äänien kaikuun

Missä se kauneus on

Missä surumieliset silmät

Missä se kauneus on

Anna mulle typeriä runoja, aikaa

Anna mulle ontuva laupeus

Anna mulle divareiden pinojen alta

Pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus

Se pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus

Missä se kauneus on

Missä surumieliset silmät

Missä se kauneus on

Missä surumieliset silmät

Missä se kauneus on

Anna mulle typeriä runoja, aikaa

Anna mulle ontuva laupeus

Anna meille yleviä runoja, aikaa

Anna meille lämpö ja laupeus

Anna minun olla se vihaton poika

Sinä tyttöni viisas, vanha, surusilmäinen kauneus

Se pölyinen, viisas, vanha, surusilmäinen kauneus

Surusilmäinen kauneus