Oletko kuullut, oletko kuullut
Tytöstä joka tuli revityksi juuriltaan
Oletko kuullut mitä hän oppi
Kuin nöyryys - hävitessä voittaa
Olen oppinut, olen oppinut
Että kamalimmillakin öillä on loppunsa
Minuun sattui, olin hukassa
Pimeässä löysin tien ystävän luo
Seison täällä kuilussani
Jälleen kerran näen palan taivasta
Eikä iloani tulla koskaan kiistämään
Koska minut oli tarkoitettu tänne
Ainoa paikka maailmassa
Jossa sinä olet lähellä, sinä olet lähellä
Oli kukka, oli niin hauras
Ja annoin puiden kasvaa villeinä ympärilläni
Ne kasvoivat niin korkealle, kätkivät taivaan
Varjostivat kaiken mitä minun tarvitsi nähdä
Sitten yhtenä yönä joku tuli
Otti veitsen ja repi minut juuriltani
Heitti kauas eksyksiin
Pimeimpänä yönä aloin rukoilla
Seison...
Miksi, miksi sinä kysyt
Miksen syytä Jumalaani?
Kerron sinulle, kerron sinulle
Hän oli ainoa joka oli läsnä
Seison...