Sotija piti lestinsä
kun pilkkaajat nauroivat kuten useimmat.
Älä taivu ivasta tai pilkasta.
Älä petä itseäsi tai uskoasi,
anna vihan ja naurun olla.
Sinä näet mitä muut eivät halua nähdä.
Lampaat vihaavat paimenkoiraa,
sillä se muistuttaa lampaita pedosta.
Hänet halutaan pitää piilossa ja sidottuna,
vihattuna, pilkattuna, eristettynä kuin rutto.
Mutta pää pitkään hiekassa
uskoen, ettei vaaraa ole,
saa vahti vain kylmän käden.
Kaikki sulkevat silmänsä, kukaan ei muista.
Leijonasydän lyö,
kun karhu seisoo portilla.
Juokse minne muut eivät mene,
Anna meidän laukata rinnalla.
Tunnetko sydämen lyönnin?
Tunne kylmä tuuli,
vielä on nouseva päivä
ilman syyllisyyttä tai häpeää.
Kun on tullut aika taistella,
muuttuu pilkkaaja nöyräksi ja lempeäksi
ja etsii suojaa kilpesi varjosta.
Anna hänen tehdä tunnustuksensa
ja toteuta sitten velvollisuutesi.
Huomenna odottaa nälänhätä ja kylmyys.
Kyllä, lampaat vihaavat paimenkoiraa,
sillä se muistuttaa heitä alituisesti sudesta,
mutta kun susi tulee vaeltaa koira
sinne, missä odottaa karu talvi.
Huonompi väki ymmärrä kuinka tärkeää
on huolehtia siitä, mitä on.
He pilkkaavat niitä, jotka tekevät tehtävänsä
ja vihaavat niitä, kiskovat terää.
Leijonasydän lyö...
Paimenkoira pidä tiukasti aseestasi
skorpionin rautaisella otteella.
Uhmakkaasti suurta eroa vastaan
käymme vastarintaan.
Leijona asuu jokaisessa sydämessä,
joka vapaudenkaipuusta lyö,
joka painavana surusta, tuskasta ja kivusta
silti taistoon käy.
Leijonasydän lyö,
kun karhu seisoo portilla.
Juokse, minne muut eivät mene,
taistele kuolemaan.
Tunnetko sydämen lyönnin?
Tunne kylmä tuuli,
vielä on nouseva päivä,
kun leijonasydän lyö.