Kolmekymmentä lyrics

"Mä näin yks päivä mainoksen,

mis oli käsiraudat, joku roikotti niitä.

Nii sit tuli kolme ja nolla,

kolmenkympin kriisi.

Niin kliseistä se on."

Se oli Beasty Boys kun olin viisitoist,

en saanut sterkoist mun biisii pois,

olin vissiin niin visiois.

Nuorempana mietin, miten ihmisii

imitois,

C-kassu, tape A, Duo Limited, Ice MC

ja B-puolel capella

Doctor Alban, ekat pirtukännit

vei kirjaimellisesti sen mopon alta.

Eka levy minkä ostin oli Osprings,

silloin kun vielä hain Turbo 2:sen

postin

LäKin pelipaita rotsin,

tyttö olemmeko me vielä yhdessä?,

kirjeet roskis.

Korvakuulolt rämpytin kitaraa,

Grand Cityy, Green Daytä, mitä vaan.

Pöllin uistimii, tein pellin kun pukeuduin luistimiin

Se oli Amiga 500:nen, Mont diskettiin,

siit lataat sen

Giena Sisters, Sigo Karateka, California Games,

Stack 2 lapases ja

Fast Trackeril eka biitti, kuha sai biitin kohilleen

niin se kai riitti

Mut se oli sitä silloin kun oli junnu,

nyt samat asiat ei samal taval enää miltään tunnu.

Kun olin 16 en saanut huulii pois tytöist,

sama musa nyt ? soi.

Ysärin biitti, porttikongeis, kongist,

sydän limiittiin

Tän biisin itelleni omistaisin,

mun eka räppi-CD oli Doggystaili.

Vaihoin hintalapun siihen jostain

iskelmäst, sain puolet alennust,

mun mielest se ei oo itsekäst.

McCoy, jazz, ?, funkkii

Nuta nosteli punttii, seinän

toisel puolel rumpaloi Antti.

Rahapeleiss kusetettiin,

kummall on valttii.

Ja käärittiin pajat.

Korttipelin takii kengätki

mä hävisin jalast.

Se pärisi, jos oli paras,

näin mä näkisin, et siihen

meni väkisin rahat.

Perusvaiheil epoksi seinään,

lehes juttuu kuka on taiteilija.

Metroraiteilt himaa, Hakaniemest,

muistot takas mieles.

Ku olin 18, (tää vaan?) parempaa ois

ravintolois, pääsee vanhemmist

pois ja musa vaan rankemmin soi.

Kaverit vaihtu ja tuli ero,

paperit tälläks taittu.

Klubi Cerol, toises kerrokses

pipo päässä, istuin hiljaa,

luin tilannetta aina kuin avointa kirjaa.

Iltaa rellestää, sissos saatana kun oli pakko

diskoski blaadata.

Tajusin ettei täällä oo ketään kellekkää,

pakko mennä yksin himaan

ja vaan vittu laatata.

Moni suosii kuosii, menny ohi vuosii

ja kysyy "Mitä ny?"

No mitä sitä nyt miettii kun ei se

kuitenkaan menny niin ku ois pitäny.

Ku olin 21, maksan laskut nyt,

ja herään joka aamu

Oon taas niin iloinen kun mietin tätä.

Nyt, nyt ku oon 25, koulust papereit hankkimas

ku oli kavereit vankilas.

Kolmen vuoden päästä löyty

Touché-levy Anttilast.

Mut nyt on fiilis katos, sen

levyn jälkeen levy levylt

fiilis katos.

Ehkä se oli vakkariduuni,

enää hakkari uusi ja akkakin huusi

Naamal rakkarin luukki, mut

se johtunu angstista vaan siit,

että maailma mua rappusil tuuppi.

Laskuja, vastuuta, kasvua.

Päätä(?) on matskua, anna sen jatkua.

Pyrin pohtimaan, selvittää,

mut Välimeren pohjas ei niitä

helmii nää.

Ei enää jaksa hakee jännityst,

paskoi juttui, kattoo tuttujen

rännityst.

Katon asioit vähän sivusta ja ylempää.

Nyt mä ymmärrän, miksen mä tehnyt

mitään typerää, kun olin 30, kelokuu.